Terve taas!

Olipa siinä blogiin kirjoittamisessa sitten taukoa joo...

Mutta nyt otan ihan tosi itseäni kiinni niskasta ja aloitan uudelleen...(niin varmaan, on taidettu kuulla aiemminkin tämä :)
No mitä on sattunut tässä välissä? Vaikka mitä. Oli kuuma kesä ja politiikan täyteinen kevät ja syksy kanssa. Nyt sitten ollaan oikein eduskuntavaali ehdokkaanaki joten tuskin se juuri siitä rauhoittumaankaan pääsee.
Se pitkä venäjän rundikin, josta edellisessä tekstissä mainitsin, sitten Yleislakon kanssa tehtiin ja rankkaa sekä hauskaa siellä oli. On se iso maa..
Nyt tehdään taas uutta materiaalia ja porvarit ja kaikenmaailman uskovaiset pitävät näköjään hyvän huolen siitä etteivät sanoitusten aiheet ainakaan pääse loppumaan, se on varmaa.
Yksi viimeisimmistä laulunteksteistä syntyi kirkolliskokouksen homoparien siunaamista koskevaa kädenvääntöä seuratessa. Esko Valtaojaa lainatakseni: ei kai nyt sentään aivan kaikenlaisia fundametalisteja ja lahkolaisia voida väkisin koittaa pitää tyytyväisinä? Suvaitsevaisuus on hienoa mutta ei sentään suvaitsemattomuutta tarvitse suvaita, siinä pitäisi mennä raja, jos halutaan olla sellainen uudentestamentin mukainen rakastava voima eikä mikään keskiaikainen inkvisitiolaitos.
Maailma muuttuu ja ajat myös.
Jostain syystä kirkosta löytyy aina kovaäänisiä taantumuksellisia aineksia, senhän kaikki historiaan perhetyneet tietävät. Usein noissa ympyröissä tuntuu liikkuvan se kaikkein vanhoillisin aines joka tahtoisi tämän pallomme taas litteäksi ja auringon kiertämään maata ja afrikkalaiset orjiksi puuvillapelloille, kuten herran pyhä kirja sanoo.

Laitanpa sanat tännekin luettaviksenne, vaikka niitä ei vielä olekkaan virallisesti edes levytetty.
näin se menee:

Uskomaton tunnustus

pappi sanoi: ihmisellä on vain yksi elämä.
niitäkin saa nykyään jo hartaat hävetä.
noille juudaksille luvassa on kadotusta.
tiedän että totuus löytyy herran sanasta.

käytän teologiaa, kuin piru raamattua.
enkä saata sulattaa, moista jeesustelua

kaikki syntiset juotuu helevettiin!
sillä isossa kirjassa sanotaan niin!


voimaa antaa isä, poika sekä pyhähenki.
niistä värkkään kauniin ristinpuisen piinapenkin.
minä osaan ulkoo kumpaisenkin testamentin.
uusi on epä-kurantti, vanhassa vara parempi.

tunnen kaikki liturgiat, joka sakramentin.
menetätte minussa kelpo inkvisiittorin.

kaikki syntiset juotuu helevettiin!
sillä isossa kirjassa sanotaan niin!


Sellaista. Itse en pääsyt tähän eroamis-buumiin mukaan sillä olen jo aiemmin tajunnut oman kristillisen uskoni tason ja eronnut noista pelleily piireistä.