YLEISLAKKO - Eli keitä nää tyypit oikein on? nevöhöörd…

Kirjoittelin tuonne Saastamoisen Mikan Punkzineen esittely jutun Yleislakosta ja jotta tulee otettua kaikki hyöty irti tekstistä, niin laitan sen tänne omaan blogiin kaikkien luettavaksi myös.

Kesä alkaa olla jo lopuillaan joten pitääpä taas aloittaa aktiivisesti tännekkin kirjoittelu. Sen verran täytyy Turun kaupungin johtajia kiittää, että ei täällä aiheet ainakaan pääse loppumaan :)
mutta se Yleislakon tarina, se menee näin:


1. Alku ja juuret

2008 kesällä Shelter Dogs yski viimeistä kertaa ja hajosi. Bändin rytmiryhmä eli basso ja rummut, lähtivät omalle tielleen ja kitara jonnekin muualle. Basso/rumpu- kaksikko, eli Antsa Sandberg ja Paavo Vuoristo keräilivät itseään jonkun aikaa, kunnes soittohalut palasivat ja päätettiin rakentaa uusi ryhmä. Yhteistuumin päädyttiin suomenkielisen, alku aikojen Laman tyylisen nopean ja kantaaottavan punkin soittamiseen.
Herra A alkoi väkertää nopeaan tahtiin uusia biisilöitä, samalla kun etsittiin kitaraan jotakuta tarpeeksi hyvin hommansa osaavaa tapausta. Sellainen löytyikin syyskuussa 2008, jolloin Mikael “ÅCKE” Laine tepasteli treenikämpälle ja veti kitarastaan makeet saundit. Harjoitukset aloitettiin järjestelmälliseen tahtiin, soitto soi ja ukot hikoilivat, sillä seurauksella että marraskuussa oli studio varattuna ja 11 biisiä valmiiksi treenattuna.
Kauaa ei studiossakaan jaksettu lusia, vaan kaikki raidat puskettiin purkkiin 8 tunnissa, jonka jälkeen lopputulosta hiottiin miksauksessa vielä ruhtinaalliset kaksi tuntia ja Voila! Valmista tavaraa markkinoille! kannet suunniteltiin tietenkin itse ja siinähän se eka “demo” sitten odottikin jo ihmisten mielipiteitä. Ja mitä kummaa? Aina vaan hullumpaa, kuten Liisakin ihmemaassa totesi. Porukkahan jopa piti kuulemastaan, vastoin orkesterin pelkoja sekä odotuksia, joten pakkohan se sitten oli ensimmäistä esiintymistä kohti suunnata.
No, se kuuluisa “Eka Keikka” näki päivänvalonsa (tai kuu silloin kyllä taisi paistaa), 6.12.2008, Turun kaupungilta vallatussa jokikadun kiinteistössä, ala-kulttuuri porukoiden Itsenäisyyspäivän Vastaanotto -juhlissa. Tämä keikka tehtiin kolmihenkisellä miehistöllä ja se jäikin sen kokoonpanon ainoaksi, tosin erittäin hyvin onnistuneeksi, esiintymiseksi.
Joulukuun lopuilla löytyi bassoonkin erityisosaaja, Pekko “VEKTORI” Seppälä napattiin mukaan, miltei suoraan Jyväskylän junasta ja Antsa siirtyi pelkän ääntelehtimisen ja vääntelehtimisen pariin. Näin saatiin siis kasaan nykyinen ryhmärämä, joka onkin sitten seikkaillut ja keikkaillut jo ulkomaitakin myöden, mutta siitä seuraavaksi lisää.

2. Keikkoja ja kokemuksia

Alusta asti oli selvä peli, ettei keikka kyselyihin vastata kieltävästi, ainakaan minkäänlaisten kissanristiäisten tai muiden keveiden syiden takia, vaan politiikka on se että “jos kysytään, niin tullaan”.
Johtuen kai levyn saamasta hyvästä vastaanotosta, ja erittäin energisestä lavaesiintymisestä, on bändi jo ehtinyt keikkailla lyhyeen historiaansa verrattuna varsin runsaasti. Tämä siis tarkoittaa keikkakokemuksen karttumista ja sitä että kaljaa on kaadettu kurkusta alas muutamia rekisteritonneja.
Maata on kierretty, vaikkakin suurin osa keikoista on sijoittunut Turun suunnalle, jossa esim. TVO:n henkilökunta osaa jo biisien sanoitukset ulkoa, vaikka eivät edes ole levyä kotona kuunnelleet. Tevis onkin vakiintunut Yleislakolle kotikentäksi, eikä paikkaa ole unhoitettu edes biiseissä, vaan levyn ehkäpä eniten huomiota saanut raita “2010” kertoo tämän legendaarisen alakulttuuri mestan surullisesta tulevaisuudesta. Totuushan on ikävä kyllä se, että TVO:ta odottaa häätö näistä nykyisistä tiloistaan vuoden 2010 huhtikuussa. Uudesta paikasta on tosin jo liikkunut positiivisia huhuja, mutta ainahan jotain katoaa perinteisten, monta kymmentä vuotta käytössä olleiden tilojen mukana.
Ulkomaihinkin on käyty tutustumassa ja suomeksi yleisölle vittuilemassa, kuvan kauniissa naapurissamme, eli Venäjällä. Sielläkin bändin keikat sytyttivät yleisön mukaansa ja aiheuttivat jopa hysteeriseksi luonnehdittavaa käytöstä, erästäkin parrakasta kitaran soittajaa kohtaan, teini-ikäisten, vastakkaisen sukupuolen edustajien, taholta.

Orkesteri ei tietenkään ole tyytynyt vain odottelemaan keikka tarjouksia, vaan Tee Se Itse- asenne pidetään vahvasti mukana tälläkin osastolla. Keikkoja on järkkäilty niin suomalaisille, kuin myös ulkomaalaisille punk bändeille, esim. Novgorodin surfpunk kuninkaille eli Voodoo Bandille, kiinalaiselle Gum Bleedille ja englantilaiselle Constant State Of Terrorille.
Kaikenlaiset hyväntekeväisyys iltamatkin ovat myös saaneet tukensa ja Turun Valtaajien toimintaan on otettu erittäinkin konkreettisesti osaa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimikoon se legendaarinen “keikka, jota ei koskaan soitettu”, eli Vapaan Kulttuurin Festivaali. Tarkoitushan oli vallata eräs kauan tyhjänä seissyt Turun kaupungin omistama kiinteistö ja järjestää siellä viikonlopun mittainen vaihtoehtoiseen taiteeseen ja musiikkiin keskittynyt ilmaistapahtuma. Vaan kuinkas siinä sitten kävikään? Kaupunki lähetti poliisille virka-apu pyynnön ja innokkaat konstaapelisedät ja tädit pistivät stopin tällaiselle riettaudelle heti alkuunsa, sillä seurauksella että 20 talonvaltaajaa, Antsa mukaan lukien, sai viettää yönsä putkassa esiintymisten ja juhlimisen sijaan.

3. Jaahas, mitäs sitten tehtäisiin?

Keikkoja ja uusi levy, vai mitäs muuta sitä voisi bändi tehdä? Harjoitella huvikseen treenikämpillä ja käydä porukalla baareissa? Jälkimmäistä toimintaakin varmasti tulee esiintymään, mutta pääpaino pysyy varmasti keikkailussa ja etenkin loppuvuodesta 2009, uusien musiikillisten tuotoksien saattamisessa studioon ja sitä myötä ihmiskorvalle sopivaan kuuntelu kuntoon. Keikat otetaan vastaan jos tarjotaan, mutta niille ei hakeuduta, vaan keskitymme lähiaikoina uusien kappaleidemme sovituksiin ja niiden harjoittelemiseen. Jos hommat saadaan kulkemaan ilman suuria vastoinkäymisiä, pitäisi loppu vuodesta olla nakkisormiemme välissä, kymmenkunta uutta biisiä. Niitä sitten julkaistaan jossain formaatissa joskus, jos julkaistaan. Ja jos, jos, jos. Suuri halu on myös päästä näistä Turun ympyröistä hieman laajempaan reviiriin ja kiertää suomenmaata ristiin rastiin.. Suunnitteilla on ollut myös Eestin vierailu ja pidempi kiertue Venäjällä, Siperian suurilla aroilla. Näiden lisäksi myös läntiset ilmansuunnat ovat vahvan kiinnostuksemme kohteena, tosin vasta tunnustelu asteella.
Näillä eväin siis edetään, pelataan vaan sitä omaa peliä ja kytätään vastustajan virheitä. Niska kyyryssä kohti uusia epäonnistumisia.

Että näin.

Ai niin, jos netti surffaus innostaa, löytyy sivuilta: www.myspace.com/yleislakko
jos jonkinlaista musiikkia ja kuvaa. Ja tuota levyäkin vielä löytyy, sitä voi kysellä noilta sivuilta löytyvästä sähköpostiosoitteesta.