Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Ja se on kivinen tie.

 Täällä itketään jatkuvasti yhdenvertaisuuden perään,

 mutta kiltisti kapitalismissa eletään.

siihen sisään on jo rakennettu kansalaisten eriarvoisuus,

tääl on tärkeetä hyötyä muista, ei mikään muu.

Tässä olisi nyt sitten malliksi marraskuussa ilmestyvän uuden Yleislakko-levyn kansikuva.
Aika hiano, vai kuinka?
Minä olen ainakin koko tästä paketista, näin sanoittajana, säveltäjänä, sovittajana ja julkaisijana jollakin sairaalla tavalla ihan mielettömän innoissani, aivan kuin Jyrki Katainen maailman talouskriisistä.

Eikö jo ala riittää?

Minulla ainakin on jo mitta täynnä tätä nykyisten kuntapäättäjiemme kaksinaamaisuutta.
Voisiko joku puhua suoraan kuten ajattelee? Vai onko liikaa omia lehmiä ojassa?
Minulta se ainakin onnistuu. Tämänhetkinen poliittinen kulttuuri Turussa on täyttä paskaa.
Kaikki päätökset nuodattavat sitä tuttua hokemaa, jonka mukaan mihinkään ei ole varaa ja kaikki muuttuu loistavaksi jos vain yksityistetään.

Eihän se yksityinen sektori mitään takaa, eikä kilpailu nosta laatua.
Se ei lupaa mitään eikä auta ketään. Se tottelee ainoastaan rahaa. Sellaisessa kaupungissako haluaisit asua? Kylmässä ja kovassa, jossa yhteisön heikoimmille lenkeille annetaan vain itse kustannettu hautapaikka.
Minä en halua. Minä haluan tasa-arvoa, ja lapsilleni edes jonkinlaisen mahdollisuuden inhimilliseen elämään.
Sitä tämä nykyinen linja ei tule heille suomaan. Ja siksi olen ehdolla.
Jos muut eivät kykene asioita muuttamaan, täytyy itse tarttua toimeen.
Sivuun jäämällä ei saavuta muuta kuin syrjäytymisen.